Verkkokauppatilaukset nyt myös kotiinkuljetuksella Oulun alueella! Lue lisää tästä. X
Stressi ja stressin tunnistaminen & oireet osa 2



Stressi ja stressin tunnistaminen & oireet osa 2


Kuten aiemmassa osassa mainittua, stressi aika ajoin - ja eri lähteistä - ei ole elimistölle missään nimessä haitallista vaan kuuluu osaksi elämää. Joissain tapauksissa ei ole väärin todeta, että stressi on jopa hyödyllistä: esimerkiksi kovan treenin tai vaikkapa avantouinnista johtuvan kylmäshokin aiheuttama stressi triggeröi kehossa useita eri vahvistavia ja korjaavia prosesseja, jotka muuten eivät aktivoituisi. Eli näitä "stressoreita" tarvitaan ärsykkeeksi aktivoimaan ja näitä prosesseja ja sitä kautta vitalisoimaan elimistöä. Yhtä lailla voi sanoa, että esimerkiksi mieltä rasittavat tehtävät töissä, ja niiden ratkaiseminen ja suorittaminen vahvistavat mieltä. Tässä vahvistumisprosessissa lepo ja parasympaattisen hermoston aktivointi on kriittisessä asemassa, jotta elimistö pystyy tekemään korjaavat prosessit. Eli stressitekijöiden täytyy olla tasapainossa levon kanssa ja näiden kahden toistensa vastavoiman mennä syklisesti. Mutta mikäli lepojakso ja palautuminen jäävät välistä, stressi pääsee kroonistumaan ja elimistö ei kerkeä adaptoitua stressiin.


Tyypillisiä pitkittyneen stressin oireita ovat väsymys, ärtyneisyys ja normaalisti yksinkertaisten asioiden tekemisen vaikeus tai haluttomuus tarttua asioihin. Usein stressin pitkittyessä alkaa ilmetä ongelmia unen kanssa, esimerkiksi yölliset heräilyt lisääntyvät, uni katkeaa jossain kohtaa aamuyötä kokonaan tai nukahtaminen itsessään on vaikeaa. Tässä tilanteessa valitettavasti tapahtuu useimmiten eräänlainen lumipalloefekti, kun unen laadun heikentyessä kortisolin eritys kasvaa entisestään ja molemmat kumuloivat toistensa vaikutuksia. Usein stressin pitkittyessä kuulee valitettavan myös vatsan toiminnan heikentymisestä tai epävakaudesta. Tämä johtuu siitä, että kuten aiemmasta osasta opimme, stressireaktion alkaessa keho ohjaa voimavaroja elämälle kriittisten tekijöiden ylläpitämiseen, kuten mielen toiminta, reaktiokyky ja maksimaalinen fyysinen suorituskyky. Vastavuoroisesti keho ohjaa resursseja pois elämälle sekundäärisistä asioista, kuten ruoansulatus ja lisääntyminen. Tästä johtuen siis vatsan toiminta ei voi olla optimaalinen pitkittyneen stressin aikana. Ylimääräinen hikoilu, päänsärky, flunssaoireet, erilaiset fyysiset säryt ovat usein myös tyypillisiä pitkittyneen stressin aiheuttamia oireita.


Stressin tunnistaminen ajoissa kehon ja mielen viestejä seuraten on siis erittäin tärkeää ja usein ajan myötä opimmekin, missä oman sietokykymme raja menee. Ihminen on loppujen lopuksi kuitenkin niin sanotusti yksi akku, josta virtaa kulutetaan. Eli kaikki stressitekijät kuluttavat samasta akusta virtaa, oli kyseessä sitten fyysinen, psyykkinen tai henkinen stressinaiheuttaja. Optimitilanteessa emme haluaisi mennä tietenkään rajan yli, eli haluamme pyrkiä tunnistamaan stressi ennnen kuin se pääsee ottamaan vallan yllämainittujen vaivojen ja oireiden muodossa.


Kolmannessa osassa keskitymme stressinhallintakeinoihin ja tapoihin hallita ja vähentää stressiä.



TAKAISIN






Loading...