ETUSIVU • SAUNOMINEN - HYÖTYÄ LAUTEILLA HIKOILEMISESTA?

Saunominen - hyötyä lauteilla hikoilemisesta?

Saunominen, tuo kaikille tuttu puhdistumisen ja rauhoittumisen rituaali, on Suomesta lähtöisin oleva ikivanha perinne. Saunominen on suurimmalle osalle ihmisiä erittäin arkinen ja tavallinen asia, vaikkakin pääasiassa maailmalla se on edelleen erikoisessa maineessa. Globalisaation myötä toki saunominen on levinnyt joihinkin maihin ja siitä näkee erilaisia muotoja mm. kylpylöissä. USA:ssa terveystietoisten piirissä saunominen on nostanut profiiliaan todella paljon, paljolti siitä viime vuosina tulleiden tutkimusten myötä. Erityisesti Itä-Suomen yliopiston kardiologin Jari Laukkasen tekemä tutkimus saunomisen hyödyistä terveydelle keräsi runsaasti mielenkiintoa. Mitä hyötyä saunomisesta sitten varsinaisesti on, sen lisäksi, että se on yksinkertaisesti mukavaa?

1. Aivot ja muisti

Saunomisen on havaittu vaikuttavan positiivisesti aivojen ja muistin toimintaan. Mm. dementian ja Alzheimerin riskin on huomattu vähentyvän selvästi useammin saunovilla. Tarkkaa syytä tälle toimintamekanismille ei tiedetä, että johtuuko vaikutus nimenomaan kuumasta vai saunomisen aiheuttamasta miellyttävästä ja rauhoittavasta tunteesta.

2. Sydänterveys

Saunominen on erityisen hyväksi sydämelle ja sydämen toiminnalle. Se mm. lisää sykevälivaihtelua - joka on esimerkiksi palautumisen kannalta erittäin tärkeää - ja tehostaa sydämen toimintaa muutenkin. Saunominen nostaa sykettä jopa 120-150 lyöntiin minuutissa ja vastaa siten keskitehoista kestävyysharjoitusta. Joitakin viitteitä on myös siitä, että kestävyysharjoittelun ja saunomisen yhteisvaikutus (esimerkiksi peräkkäin tehtynä) olisi sydämen vahvistamiseen erityisen tehokas menetelmä. Saunominen lisää myös verisuonten joustavuutta ja alentaa verenpainetta. Säännöllisesti saunovat jopa kuolevat sydän- ja verisuonitautien vuoksi epätodennäköisemmin kuin harvoin saunassa käyvät.

3. Lihakset

Lämpö lievittää lihaskipuja ja -jännitystä. Saunominen onkin tietyssä mielessä erityisen rentouttavaa ja rauhoittavaa kehonhuoltoa. Joissain tapauksissa saunomisesta tiedetään olleen hyötyä jopa päänsäryn lievittämiseen, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa dataa olemassa.

4. Vastustuskyky

Useammin saunovilla tiedetään olevan vähemmän flunssaoireita ja heidän tulehdusarvonsa ovat matalemmat kuin harvemmin saunovilla. Tämän lisäksi saunojien keskuudessa astmaa ja muita keuhkoperäisiä sairauksia tiedetään esiintyvän vähemmän. Mekanismit tälle eivät ole vielä selviä mutta tutkimukset puoltavat tätä tulosta vahvasti.

5. Ihon kunto

Toisin kuin voisi luulla, saunominen ei kuivata ihoa vaan sen sijaan parantaa ihon läpäisyestettä, jotta saunojan iho ei nimenomaan kuivu herkästi. Saunominen näyttäisi tekevän hyvää iholle muutenkin, sillä esimerkiksi psoriaatikot ovat saaneet helpotusta oireisiinsa. Tämä vaatii vielä lisänäyttöä kuitenkin, jotta mekanismia ymmärretään paremmin.

Kuinka paljon pitää sitten saunoa, jotta pääsee nauttimaan saunomisen tuomista hyödyistä? Näyttäisi siltä, että parhaat hyödyt saadaan saunomalla 4-7 kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Tutkimuksissa saunan lämpötila on ollut 70-80 astetta. Tottakai hyvä nesteytys on oleellisessa roolissa, sillä saunominen kuivattaa elimistöä samalla tavalla kuin raskas treenikin.

TAKAISIN

Kirjaudu sisään

Saunominen - hyötyä lauteilla hikoilemisesta?