Kevään tulo tarkoittaa useille ensisijaisesti pidempiä päiviä ja lisääntynyttä auringonvaloa, joka otetaan ilolla vastaan pitkän ja kylmän talven jälkeen. Valon mukana tulee tottakai lämpöä ja se mahdollistaa kesän saapumisen, joka on monelle vuoden parasta aikaa. Kesän myötä myös luonto herää henkiin, kasveilla on kasvukausi päällä ja mm. erilaisista kasveista, sienistä ja marjoista päästään nauttimaan kesän myötä. Lisääntynyt auringon valovoima, johtuen maapallon sijainnista kiertoradallaan, mahdollistaa kaiken tämän. Ihmisten elämässä aurinko käsitetään tottakai pidempänä valojaksona ja lämpötilan kohoamisena ja saattaapa jotkut oikein "ottaakin" aurinkoa esimerkiksi rannalla tai aurinkotuolissa kotiterassilla. Mutta onko auringolla erikseen terveyshyötyjä, eli onko sillä oikeasti merkitystä ihmisen terveyteen?
Auringolla on ensisijaisesti elintärkeä merkitys ihmisen ja muidenkin eliöiden vuorokausirytmiin. Päivän ja yön selkeät erot toisistaan johtuvat kokonaan maapallon pyörimisliikkeestä, jonka myötä esimerkiksi yöllä auringon valo ei yksinkertaisesti pääse maapallon sille puolelle, joka on kääntyneenä poispäin auringosta. Tämä tarkka vuorokauden kierto, joka on ollut toiminnassa miljardeja vuosia, on määrittänyt elämän muodostumisen ja rytmin kokonaan. Täten kaikilla elävillä organismeilla on evoluution myötä kehittynyt myös niin sanottu sisäinen kello, joka hallitsee useita eri toimintoja elimistössä. Erityisesti 2000-luvulla useiden eri tutkimusten myötä tämän niin kutsutun sirkadiaanisen rytmin merkitystä terveyteen on alettu ymmärtää huomattavasti tarkemmin.
Vuorokausirytmi, jota valon määrä hallitsee, määrittää ihmisen kohdalla sen, mitä elimistössä milloinkin tapahtuu. Tässä valon määrällä, nimenomaan auringosta, on kriittinen rooli. Esimerkiksi aamulla päivän valjetessa kortisoli eli stressihormonitasot nousevat luontaisesti, joka mahdollistaa heräämisen uuteen päivään. Monille tämä voikin olla tuttu ilmiö siitä, että vaikka olisi mennyt myöhemmin nukkumaan illalla, niin saattaa silti herätä aamulla tiettyyn aikaan vaikka uni olisi jäänytkin vajaammaksi kuin normaalisti. Kortisolin erityksen myötä ruoansulatus tehostaa mm. insuliinin tuotannon kautta, sekä suoliston toiminta aktivoituu. Ihmisen elimistö on ruoansulatuksessa tehokkaimmillaan karkeasti sanottuna kello 8 ja 19 välillä. Myös hermoston ja lihaksiston toiminnalla on tietty sykli vuorokaudessa, fyysisen suorituskyvyn ollessa parhaimmillaan n. kello 17 aikaan. Myös hormonitoiminta noudattaa tarkkaa vuorokausirytmiä, esimerkiksi testosteronin ollessa miehillä korkeimmillaan kello 9 aikaan aamulla. Vastavuoroisesti, kaikki korjaavat toimenpiteet tapahtuvat yöllä unen aikana, niidenkin noudattaessa tiettyä rytmiä.
Auringolla on myös paljon muitakin konkreettisia hyötyjä terveyttä ja hyvinvointia ajatellen, joista ehkä tunnetuimpana sen vaikutus D-vitamiinin tuotantoon. D-vitamiini valmistuu iholla auringonvalon vaikutuksen johdosta, jonka vuoksi on tärkeää saada aurinkoa nimenomaan paljaalle iholle parhaansa mukaan. Vaatteiden läpi aurinko ei pääse vaikuttamaan, eli siksi vain paljaalle iholle saadulla auringonvalolla on merkitystä D-vitamiinin tuotantoa ajatellen. D-vitamiinin terveyshyötyihin pääset perehtymään tästä linkistä. Auringonvalosta tulevilla UV-säteillä on myös todettu viruksia tuhoava vaikutus, eli siksi auringonvalo on tärkeä tekijä taudinaiheuttajia vastaan. Auringonvalolla on siis suoria sekä myös välillisiä vaikutuksia terveyttä ajatellen. Auringonvalo lisää myös mielihyvähormoni serotoniinin tuotantoa, joka kohottaa mielialaa ja vaikuttaa myös mm. motivaatioon ja jaksamiseen. Moni on varmasti huomannutkin, kuinka auringonpaiste saa ihmiset iloiselle tuulelle, mikä johtuu pitkälti auringon aiheuttamasta hyvänolonhormoni-cocktailista.
Kesä on Suomessa lyhyt ja tehokas, joten auringonvaloa onneksi riittää kauniina päivinä yömyöhään asti. Parhaiten hyötyjä auringosta saa aina säännöllisinä annoksina otettuna, esimerkiksi tunnin välein muutama minuutti kerrallaan. Runsaampaan auringonvalossa olemiseen tarvii tottakai totuttaa kehoa, ettei iho pala niin herkästi, joten valokylpyjä kannattaa alkaa ottamaan jo varhaisessa vaiheessa kevättä, että parhaiden kelien tullen voi huoletta ottaa aurinkoa vaikka koko päivän!